Tästä mun blogista on näköjään muodostunut raportti sille, missä vaiheessa teen asiat. Varmaan todella mielenkiintoista luettavaa. :D No tämä onkin nyt lähinnä siksi, että mä itse jäsentäisin tekemättömät ja tehdyt asiat pääni sisällä, enkä unohtaisi mitään olennaista. Todennäköisesti kuitenkin unohdan. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus silloin, kun mä olen jossain. Ihmettelin Merimaskun reissulla, kun en unohtanut kertakaikkiaan mitään, mitä tarvitsin! Eilen mun lakkapullo teki tenän. Siinä onkin taas yksi asia, joka pitää tehdä: osta lakkaa iso ja pieni pullo.

Mä en oo ostanut vielä matkalaukkua. Kävin kyllä katselemassa niitä, mutta totesin, että en pysty siihen yksin. Ei ole harmainta aavistusta siitä, millainen laukku on hyvä. Huomenna kaveri lupasi tulla auton kanssa seuraksi. Luultavasti päädyn ostamaan oranssin matkalaukun siitä todella järkevästä ja perustellusta syystä, että se on oranssi.

Repun ostin Intersportista. Siinä oli hinta ihan kohdillaan eli ei. No oletan, että se sitten myös kestää ja on sen arvoinen. Vanhan repun voisin lähettää tänään Teuvalle jonkun Teuvalle lähtevän auton kyydissä. Se on pysynyt ihmeen ehjänä. Siitä on vain vetoketjujen päät lähteneet irti. Mulla on yleensä ongelmia reppujen kestävyyden kanssa, koska käytän reppua erittäin paljon.

Apteekissakin kävin, mutta siellä ei ollut niitä kalsium-tabletteja, joita oon syönyt. Täytyy siis käydä vielä toisessa apteekissa. Olin muutenkin ihan hukassa, kun kävin siellä. Mua vähän huolettaa se, ettei Italiassa varmaan ole oikein muita mulle sopivia maitotuotteita kuin juusto. No soijatuotteita voisi kuvitella olevan. Soijan syöminen on ihan ok, koska se on eettisempikin ratkaisu kuin maitotuotteet.

Kävin Elisan liikkeessä ajastamassa liittymän vaihdon 3.8. Epäilytti tosin sen jälkeen, että olisiko sittenkin pitänyt ottaa toinen liittymä. Nyt mulle vaihdetaan liittymä, jossa on 66 snt kuukausimaksu. Kolumbuksella olisi ollut sellainenkin liittymä, jossa ei ole kuukausimaksua, mutta siinä on puhelut ja tekstarit vähän kalliimpia. En tiedä. Kai tuo on ihan ok ratkaisu. Myyjä sanoi, että ei kannata soitella, mutta tekstareihin ei pitäisi tulla kovin montaa senttiä lisämaksua. Kuitenkin ne tekstarit menevät paikallisen matkapuhelinverkon kautta ja ovat ulkomaan tekstiviestejä, joten tekstariliittymästä ei olisi mitään hyötyä.

Vakuutuksen suhteen en tiedä, mitä tekisin. Hain IF:ltä tarjouksen, mutta jotenkin se vaikuttaa niin kalliilta, että täytyy punnita, onko sen ottaminen järkevää vai ei. No isä kyselee Tapiolasta jotain vakuutusjuttuja keskiviikkona. Ehtii tuota vielä jonkin aikaa pohtia.

Muuttoilmoitusasian unohdin ihan täysin. Jospa siis tällä viikolla tekisi sen.

Mun täytyy tässä välissä hehkuttaa sitä mustavalkoista huivia, jonka hankin. Se on siis samanlainen trendihuivi kuin millainen mulla on musta-khakina. Se on aivan loistava vaatekappale! Se on niin iso, että sitä voi käyttää bussimatkalla peittoja, ja se lämmittää riittävästi, jos tulee jostain syystä kylmä.  Kaiken tuon lisäksi se näyttää hyvältä.

Varasin ajan kampaajalle. Se aika on viikon aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Kampaani vaan sattuu olemaan lomalla juuri silloin, kun ajattelin sinne mennä. Oon miettynyt, että taidan laittaa hiukseni mustaksi tai ainakin tummaksi, koska se ei kulu niin nopeasti kuin punainen, eikä siitä tule niin paljon juurikasvua. Tämä punainen on ollut kiva, mutta kyllä se vaan haalistuu todella nopeasti varsinkin auringossa.

En vieläkään ole ottanut selvää Venetsian kansainvälisestä yliopistosta. Voisin tehdä sen huomenna, jos olen vähän pirteämpi kuin tänään. Yhtenä työiltana kertasin Italiaa parin kappaleen verran. Olen kirjoittanut muutamia olennaisia sanoja ylös. Pitää kirjoittaa ne puhtaaksi ja tulostaa mukaan. Huvittaisi ottaa italian kirjat mukaan, mutta en tiedä, viekö ne liikaa tilaa. Ehkä ne matkalaukkuun voisi laittaa.

Lähetin Teuvalle tavaraa, ja käteni ovat yhä kipeät siitä kantamisesta. Tällä viikolla Teuvalle lähtee kolme autoa, joihin voisin yrittää tyrkyttää jotain tavaroitani. Huolettaa, että miten saan kaiken särkyvän ehjänä perille.

Mä myös aktiivisesti välttelen sen ajattelua, miten lähellä lähtö jo on. Tunnen itseni niin hyvin, ttä jos alkaisin laskea päiviä, niin iskisi ihan hirveä stressi ja paniikki. En siis laske, vaan elän korkeintaan viikon kerrallaan. Eilen kyllä ajattelin Olavi Uusivirran keikalla, että alan varmaan itkeä, kun herra alkaa laulaa Viimeistä kesää. En alkanut, koska eihän tämä viimeinen ole. Ensi kesänä olen jälleen Turussa. :) Tosin eihän se siinä biisissäkään viimeinen ole. Torstaiaamuyöllä kiipesin Kuuvuorelle katselemaan auringonnousua. Ehdin paikalle juuri, kun aurinko alkoi nousta. Se oli kaunista.

"...missähän me ollaan
kuusikymmentäneljä-vuotiaina
täälläkö ollaan silloin?

Me elämme viimeistä kesää
elämme viimeistä kesää

Kuuntele kuinka sieluni laulaa, outoja musisoi
Kuuntele kuinka meret pauhaa, harjuilla huminoi"