Monta kertaa oon miettinyt, ettà pitàisi varmaan kirjoittaa tànne jotain. Oon kuitenkin odotellut, ettà olisi jotain positiivista kirjoitettavaa, kun kaikki kaverit on varmaan làpeensà kyllàstyneità ainaiseen valitukseeni. Krisse sanoi yks kerta mesessà: "mà en jotenkin jaksa keskustella sun kanssa." Luulen, ettà aika monella on sama fiilis aina, kun aloitan selittàmààn, mikà kaikki tààllà olemisessa ottaa pààhàn.

Asunnon saaminen oli todella, todella, todella vaikeaa. Viimein sain asunnon vanhan italian kaverini, Rossellan kautta. Asun hànen sukulaistensa luona. Olen samassa huoneessa 21-vuotiaan tytòn kanssa. Sen lisàksi asunnossa asustaa hànen àitinsà, sardegnialainen tyttò ja kissa. Asunto ei ole Venetsiassa, vaan Mestressà. Matkaa kouluun menee joka pàivà n. tunti ja vartti yhteen suuntaan, koska tàytyy kulkea bussilla ja kahdella vesibussilla. Maanantaista torstaihin aikani meneekin pààasiassa opiskellessa, koska yliopistoa varten pitàà lukea todella paljon. Yritàn. Tai no muka-yritàn.. Pitàisi tehdà asian eteen paljon enemmàn... lòytàà asunnon Venetsiasta, koska se olisi niin paljon mukavampaa. Haluaisin myòs oman huoneen. Kaipaan ihan kàsittàmàttòmàn paljon mun asuntoa Turussa. En uskonut, ettà se olisi mahdollista, mutta kyllà vaan. Se pieni kàmppà, jossa oli kaikki mun ja vain mun ja sain olla omassa rauhassa kun halusin. <3 Onneksi kàmppikseni sentààn on tàllà kertaa mukava. Sekin huono puoli tuossa asunnossa on, ettà viimeinen bussi Venetsiasta làhtee klo 23.30. Taidankin kohdata maanantaina ongelman, kun pitàisi olla yliopistolla illalla katsomassa elokuvaa, mutta en vàlttàmàttà ehdi bussiin ajoissa. En tiedà, pitàisikò katsoa osa elokuvaa ja lainata osa, vai mità tekisin. En voi myòskààn riekkua kaupungilla myòhàlle iltaisin. Nyyh.

Tààllà on syksy. Mikà tarkoittaa, ettà làmpòà on n. 20 astetta. Olin kuitenkin niin tottunut siihen, ettà aina on 30, ettà nyt tuntuu viileàltà. Pitàisi pakosta ostaa uudet kengàt ja ehkà uusia vaatteitakin, mutta hukkasin luottokorttini viime viikolla. Aiti ja isà tuntuivat olevan siità paljon enemmàn jàrkyttyneità kuin mà. Totesin, ettà se on vaan rahaa eikà ihmishenkià. Eipà se yksi luottokortti paljon merkitse, kun miettii làhiaikojen kauheita tapahtumia siellàpàin maailmaa. :( Sitàpaitsi mulla on toinenkin. Ainut vaan, ettà ei ole mitààn kàsitystà, paljonko siellà on kàytettàvissà ennen kuin luottoraja tulee vastaan. Jos joku tietàà Nordealle jonkun sàhkòpostiosoitteen, johon voi làhettàà kysymyksià, olisin kiitollinen. En millààn viitsisi alkaa soittaa tààltà valtakunnalliseen puhelinnumeroon pààtyàkseni jonoon, sillà se jos mikà on kallista. Tààllà on muutenkin tosi kallista soitella ja tekstata. Lataan joka viikko 10 eurolla rahaa liittymààni. Suomessa 10 euroa riitti koko kuukaudeksi.

Perjantaisin mulla ei ole koulua. Pitàà kuitenkin heràtà aina ennen kuin siivooja tulee, joten heràsin 9.30, sòin aamiaisen ja kirjoitin Italian aineen valmiiksi. Sen jàlkeen luin kirjaa ja sòin pàivàllisen. Pàivàllisen jàlkeen làhdin Venetsiaan tarkoituksenani hakea vihdoin matkalaukkuni kavereideni luota. No he eivàt olleetkaan kotona. Istun siis kirjastossa ja odottelen, ettà toinen kaverini kertoisi, koska hànellà on aikaa nàhdà mut. Viimeistààn kuudelta on Erasmus-opiskelijoille tarkoitettu kokoontuminen, johon aion mennà. Siihen on nyt kuitenkni aikaa vielà kaksi ja puoli tuntia. Harmittaa, kun en ottanut omaa tietokonetta mukaani. Kannan sità ihan joka pàivà mukanani koulussa. Yksi opettajista ei tykkàà, kun luen tekstià tietokoneen nàytòltà. En muutenkaan haluaisi olla sen opettajan kurssilla, mutta en oikein tiedà, mità muutakaan voisin, kun mulla on muutenkin vain neljà kurssia. No nyt mulla tietysti olisi aikaa yrittàà lòytàà Ca'Foscarin sivuilta aikataulutietoja. Ne sivut on kammottavat, enkà muutenkaan tajua, miksi he julkaisevat aikataulut vasta viikko ennen kuin kurssi alkaa. Ilmeisesti tààllà ei ole tapana suunnitella asioita etukàteen.

Lokakuun lopussa tulen ilmeisesti Suomeen! Sanon ilmeisesti, koska en ole vielà varannut lentoja. Pitàisi tehdà se mahdollisimman pian. Ihanaa, olen kaivannut ihmisià, rokkia, keikkoja ja kaikkea! Ihanaa!