Tuli tuossa Göteborgissa opiskelevan ystäväni kanssa puheeksi, millaisia kursseja meillä on vaihto-opiskelun aikana. Sen lisäksi varmaan 99% kavereistani sanoi ennen vaihtoon lähtöäni, että ei siellä tarvitse niin hirveästi opiskelusta stressata. Päätin sitten kirjoittaa, millaista on opiskelu Venetsian kansainvälisessä yliopistossa.

Valitsin sen opiskelupaikakseni, koska siellä opetetaan englanniksi. Se on totta, ja se on ihan kivaa, mutta se onkin sitten varmaan se ainut positiivinen puoli. Yliopisto sijaitsee saarella, johon kulkee yksi tai kaksi vesibussia tunnissa. Se on aika ärsyttävää, kun tulemiset ja menemiset pitää miettiä sen mukaan. Jos sattuu myöhästymään bussista, niin joutuu parhaassa tapauksessa odottamaan tunnin.

Minulla on neljä kurssia, joista kaikista saa ilmeisesti 5 opintopistettä. Se on kaiketi liian vähän, joten joudun keväällä opiskella enemmän kursseja saadakseni Kelan vaatiman pistemäärän kasaan. No kerron, mitä minun pitää näiden kurssien eteen tehdä.

Diktaattorien eurooppa kurssille täytyy kirjoittaa 3 esseetä, tehdä kaks isoa koetta ja kolme pientä koetta. Sen lisäksi joka kerralle on lukemista n. 20 sivua. Kurssia on kaksi kertaa viikossa.

Italian nykyhistorian kurssille täytyy tehdä 2 suullista esitelmää ja kirjoittaa yksi essee. Sillekin kurssille pitäisi lukea joka kerraksi n. 20 sivua, mutta en ole tainnut kertaakaan ehtiä. Sen lisäksi joka toinen maanantai täytyy jäädä katsomaan Italian historiaa käsittelevä elokuva, joka esitetään illalla. Se aiheuttaa sen, että olen yliopistolla joka toinen maanantai n. 12 tuntia. Tätäkin kurssia on kaksi kertaa viikossa.

Nykykirjallisuusteorian kurssille pitää kirjoittaa kaksi esseetä ja lukea joka kerraksi n. 10 sivua teoriaa, josta keskustelemme luokassa. Tämäkin on kaksi kertaa viikossa.

Italiaa minulla on neljä kertaa viikossa. Viikon aikana on yleensä vain pieniä tehtäviä, mutta joka viikonlopun aikana täytyy tehdä joku isompi tehtävä. Kurssiin kuuluu myös kaksi koetta.

Tämä siksi, että jos tätä blogia sattuisi lukemaan joku, joka harkitsee Venetsian kansainvälistä yliopistoa vaihtopaikakseen. Sanon, että siihen pitää varautua, että kursseilla täytyy tehdä todella paljon hommia, eikä kursseista saatu pistemäärä mielestäni ole mitenkään tarpeeksi. Suomessa yhdestä esseestä saa käsittääkseni 5 pistettä. Maanantaista keskiviikkoon en tee mitään muuta kuin opiskelen ja nukun, koska ei ole kertakaikkiaan aikaa mihinkään muuhun. Viikonloppuisin yritän tehdä myös jotain rentouttavaa, koska tuntuu typerältä vain opiskella. Varsinkin, kun mulla ei ole Turun tutkinnon kannalta noista kursseista mitään hyötyä. Onhan se yleissivistävää ja parantaa kirjallista ilmaisuani englanniksi, mutta vähempikin riittäisi. Eniten harmittaa se, että italian opiskelulle ei ole aikaa juuri yhtään kaikkien muiden kurssien tehtävien jälkeen.

Onneksi olen täällä vuoden, niin keväällä ehdin keskittyä italiaan. En ole vielä varma, otanko kursseja ainoastaan Ca'Foscarista, jossa opetus on todennäköisesti vain italiaksi, vai otanko myös yhden kurssin kansainvälisestä yliopistosta. Venetsian historiaa käsittelevä kurssi kiinnostaisi, mutta muuten olen aika kyllästynyt koko San Servolon saareen. Suurin osa siellä olevista kavereistani lähtee pois tämän lukukauden jälkeen, ja keväällä siellä on aivan uudet ihmiset.

Tänään kirjoitin yhden esseen, joten voisin suihkun jälkeen palkita itseni katsomalla jotain suosikki tv-sarjoistani. Ehkä Pakoa. :) Huomenna tänne tulee onneksi kavereita, niin on pakollinen syy olla opiskelematta. :)