Paluusuunnitelma on tehty, ja lento on varattu. Tästä se nyt sitten alkaa. Viimeiset viikot tässä kauniissa ja unohtumattomassa maassa. Tuntuu kuin vuoden aikana ei olisi mikään muuttunut, ja yhtäaikaa kaikki.

Katselen Venetsiaa uudelleen niillä silmillä, joilla katselin sitä tänne tullessani. Kaikki on niin kaunista ja satumaista. En ihmettele, miksi useat taiteilijat ja kirjailijat ovat saaneet Venetsiasta inspiraationsa. En osaa kuvitella, että maailmassa olisi mitään kauniimpaa.

Silti maailmassa on niin paljon nähtävää. Haluaisin kurkistaa ja mennä kaikkialle. Haluaisin nähdä kaiken. Sitä olen aina halunnut, ja nyt olen saanut siihen enemmän kuin tarpeeksi rohkaisua. Kuljen, kunnes löydän syyn pysähtyä.

Olen kasvanut ja muuttunut ihmisenä. Ainakin olen oppinut tuntemaan itseni hyvin. Saa nähdä miten sitä osaa taas asettua uuteen paikkaan, vaikka se onkin tuttu paikka. Onneksi on kaikki tutut ihmiset ympärillä, joita on ollut tämän matkan varrella ikävä. :)

Sanoin eilen kämppikselleni, että olen tyytyväinen, että mun vaihto kesti vuoden. Jos olisin lopettanut viime syksyn jälkeen, olisi vaihtokokemukseni ollut hyvin erilainen. Sen jälkeen en olisi varmaan suositellut vaihtoonlähtöä kenellekään, koska alku oli raskasta ja vaikeaa, ja koko syksyn piti stressata opiskeluasioista.

Kevät oli helpompi ja mukavampi. Kevään aikana näin paljon, ja opin paljon italialaisesta kulttuurista. Nyt mulla on jonkinlainen kuva siitä, millaista elämä Italiassa on. Tietenkin se on vain pinnallinen kuva, koska eihän kaikkea voi vuodessa oppia - ei edes sitä kieltä.

Niin italian kieli. Vastaus kysymykseen, että osaanko puhua italiaa sujuvasti: en. Se on hyvin paljon mun oma vikani. Olen ollut laiska, ja tyytynyt siihen helppoon vaihtoehtoon, että puhun kaikkien kanssa englantia. Myös ensimmäinen lukukausi englanninkielisessä koulussa oli huono ratkaisu. Olen kuitenkin siinä mielessä tyytyväinen, että olen oppinut jotain. Nyt on lähtökohta sille, että voin jatkaa italian opiskelua Suomessa. Siten voin toivoa, että eräänä päivänä palaan Italiaan, ja osaan puhua heidän kielellään... :)